Nykymaailmassa aikuisuuteen tuntuu liittyvän jonkinlainen ääneen lausumaton totuus tylsyydestä ja kaavoihin kangistumisesta. Vähemmän puhutaan siitä, miten suuresti aikuisuuden oikeanlainen sisäistäminen voi ihmistä vapauttaa todelliseen omaksi itsekseen kasvamiseen. Elämä ”aikuisena lapsena” on raskasta ja elämää rajoittavaa. Lapsi on aina tietyllä tavalla…
Riittävän monta menetystä läpikäyneenä olen oppinut avautumaan surulle. Suru ei enää ole jotain sellaista, jota ei juuri nyt saisi olla, ei enää, ei tässä eikä ainakaan juuri tänään. Piiloteltu tai torjuttu suru ei toisaalta ilmene elämässäni jatkuvana alakulona, toivottomuutena tai…
Ensin pysähdyt. Sitten antaudut hiljaisuudelle. Hiljaisuudessa antaudut kuuntelemaan itseäsi. Ja kuunnellessasi itseäsi antaudut sille, mitä todella haluaa nousta tietoisuuteesi. Todellinen kontakti omaan itseen alkaa pysähtymisestä. Pysähtymisessä olennaista ei ole sen kesto tai ulkoinen muoto: jokainen varmasti tietää minkälaista on meditoida…
Jonkin aikaa sitten julkisessa keskustelussa nousi esille se, että ”armopuhetta” viljellään jo liikaa. Ajatuksena oli, että liiallinen armollisuus on pahasta ja johtaa vastuun välttelyyn, eikä itsensä johtamiseen kykenevä ihminen tarvitse armollisuutta. Mielestäni armollisuutta ei voi olla liikaa, eikä sitä erityisesti…
Hankalassa tilanteessa olemme usein valmiit tekemään lähes mitä tahansa, jotta meidän ei tarvitsisi olla juuri siinä missä olemme kokemassa sitä mitä oikeasti tapahtuu. Tilanteissa heräävät tunteet saavat meidät hämmennyksiin ja ensimmäinen vaihtoehto on paeta, eli sivistyneemmin väistää tavalla tai toisella.…